Olo on nyt levannyt ja raukea, mutta samalla hyvin haikea. Ollaan vietetty ihan mahtavat pari viikkoa koh makin Pano-resortissa. Ymparilla on porrannyt jos jonkinlaista undulaattihiihtajaa. Ollaan tutustuttu ihan mahtaviin resortin pitajiin. Boi ja Bo ovat pitaneet meista todella hyvaa huolta ja jos aikataulut olisi mennyt toisin olisimme lahteneet huomenna heidan kanssaan lomalle chantanaburiin. Talla kertaa kuitenkin tiemme eroavat jo huomenna, ja meidan nokkamme suuntaa kohti Kambodzaa. Tapasimme myos hullut hevimetal hoitsut saksasta eli Alexin ja Steffenin. He lahtivat jo tana aamuna kotimatkalle takaisin bratwurstin synnyinsijoille.
Eilen taalla vietettiin suurta juhlaa Loi Krathongia, jonka takoituksena on lahettaa kaikki pahat asiat banaaniveneessa kauas pois merelle. Mekin askartelimme omat krathongit ja lahetimme ne juhlan aikana lillumaan kohti tuntematonta. Juhla oli jarjestetty suurelle laiturille ja koko kylan vaki kokoontui paikalle omine kojuineen seka esityksineen. Olimme kuitenkin sen verran vasyneita heavy metal poitsujen laksiaisjuhlista, etta viivyimme vain puoleenyohon, jonka jalkeen uni maittoi loistavasti!
Koh Maak on ollut kylla aivan mahtava paikka rauhoittumiselle ja lepaamiselle. Tasta on hyva jatkaa matkaa kohti Kambozaa ja Vietnamia. Boista ja Bosta on tullut ystavia, joten tunnelma on kieltamatta todella haikea, silla tanne paastaan luultavasti uudestaan vasta vuoden parin paasta. Onneksi matkaa on kuitenkin viela muutama kuukausi jaljella, joten varmasti veila uusia hienoja paikkoja tullaan nakemaan ja kokemaan! Hyva meininki, ja nyt pakkaamaan> >
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti