maanantai 14. marraskuuta 2011

Sihanoukville, Cambodia

Pano-resortti ja koh makki jai moninaisten vaiheiden ja muutamien kyynelten jalkeen rajan taa. Matka Cambodiaan alkoi Tratista mukavasti. Kaikki meni ennen rajaa oikein hienosti. Rajalla ensitoikseen joku aija ohjasi meidat terveystarkastukseen, eli ihka aito laakari sojotti molempia laaserpyssyn nakoisella vehkeella otsaan. Kaikki oli kuulemma kunnossa, ja paastiin molemmat eteenpain parikymmenta bahtia koyhenpina.

Koh Makin rauhan jalkeen Cambodian rajan lokkiparvi (hyokkaavat taksi-/mopokuskit  ja raja henkilokunnan ukottaja aijat ) tuntui miltei mahdottoman ahdistavalta. Onneksi rajan yli kuitenkin paastiin ja pelko halvalla myoskin Koh Khongiin joka on ensimmainen kaupunki rajan jalkeen.
Suunnitelma oli jatkaa heti Sihanoukvilleen mutta busseja ei enaan kulkenut. Reilu taksikuski kuitenkin kertoi, etta halpaan hintaan (45 dollaria) paasee sen kyydilla perille asti. Han myos kertoi etta vesifestivaalin vuoksi kaikki majatalot ovat taynna ja ravintoakaan ei meille riita. Paatettiin uhmata vesifestivaalia ja jaada yoksi Koh Khongiin.
Kaupunki on hyvin ruma, emmeka loytaneet oikein mitaan kivaa sielta. Illalla hommattiin bussiliput ja syotiin.
Seuraavana aamuna mentiin sovittuun paikkaan odottamaan bussia. Paikalla oli lisaksemme noin 30 paikallista. Yritin selvittaa lipunmyyjalta etta mika busseista on meidan. Han ilmoitti ettei han viela ehdi kertoa, mutta jos odotamme viela vartin, asia selviaa. Odotimme vartin, jos toisenkin. Sen jalkeen nainen ilmoitti, ettei tama olekkaan bussin lahtopaikka, vaikka kiven kovaan vannoi edellisen illan ja taman aamun etta tasta se bussi lahtee. Paikalle ilmestyi kaksi mopokuskia, joiden oli meidat tarkoitus kyysata bussiasemalle. Mikas siina, rinkat ja kimpsut kantoon ja mopon selkaan. Vahan jannitti, mutta hengissa selvittiin bussille asti.

Nyt ollaan siis sihanoukvillessa. Loydettiin halpa hostelli mutta ei tama oikein meidan paikalta tunnu. Ranta taynna rantabaareja ja keski-ikaiset miehet kavelee meita nuorempien mimmien kanssa. Hostellin ovessa on flaijeri, jossa jossa kielletaan tuomasta lapsia hostelliin ja selkeasti sanotaan etta lasten seksuaalinen hyvaksikaytto on kielletty ankarasti.

Halusimme luonnon helmaan, joten buukkasimme kierroksen Ream-national parkkiin. Oikeastaan aika mukava retki. Ajettiin venerantaan, josta hurautettiin veneella noin 30 min mangrovremetsan nakoala tornille. Siita jatkettiin toinen samanmoinen, ja sen jalkeen viela kavelya viidakossa. Retki paattyi lahes koskemattomalle rannalle, jossa nautimme luonnon laheisyydesta ja BBQ Fisusta.
Huomiselle ostimme juuri liput Phnom Penhiin, ehka se vakuuttaa voimakkaammin.

terveisin vilja ja severi

ps. joku nuorehko tarjoilijan poikanen hostellistamme lahenteli severia asken!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti